Suomen poliittinen järjestelmä

Suomen poliittinen järjestelmä on hallintomuodoltaan parlamentaarinen demokratia. Tämä tarkoittaa sitä, että päätöksiä tehdessään valtioneuvoston on saatava eduskunnan luottamus, joka ilmaistaan tavallisesti äänestämällä. Parlamentaarisen demokratian ydin piilee siinä, että kansalaisten demokraattisesti valitsema parlamentti voi kontrolloida hallitusta, jota kansalaiset puolestaan eivät ole valinneet suoraan.
Puolueiden osalta Suomessa on käytössä monipuoluejärjestelmä: äänestäjien äänistä kilpailee siis monta puoluetta. Tällaista järjestelmää pidetään yleisesti demokratian lähtökohtana. Vastakohtia monipuoluejärjestelmälle ovat yksipuoluejärjestelmä, jossa sallittuja puolueita on vain yksi, sekä puolueettomat järjestelmät, joissa puolueita ei ole lainkaan.

Suomessa lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta pääministerin johtaman valtioneuvoston edustaessa parlamentaarista toimeenpanovaltaa. Oikeuslaitos puolestaan on riippumaton toimeenpano- ja päätösvallasta. Järjestely perustuu niin sanottuun vallan kolmijako-oppiin, jonka mukaan lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan vallan väärinkäytön estämiseksi.

Suomessa toimivia poliittisia voimia

Tärkeimpiä Suomen poliittisessa järjestelmässä vaikuttavia ryhmiä ovat puolueet, etujärjestöt, markkinavoimat, kansalaisjärjestöt sekä joukkoviestintävälineet.

Puolueiden asema määritellään vuonna 1969 säädetyssä puoluelaissa, jonka mukaan puolueita ovat puoluerekisteriin merkityt yhdistykset. Näillä on oikeus asettaa ehdokaslistoja kunta-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa.

Keskenään ja yhdessä valtiovallan edustajien kanssa neuvottelevat taloudelliset etujärjestöt vaikuttavat merkittävästi Suomen poliittiseen järjestelmään. Etujärjestöistä merkittävimpiä ovat työnantajia sekä työntekijöitä edustavat työmarkkinajärjestöt ja joidenkin tuotannonalojen järjestöt, esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto.

Taloudellisten etujärjestöjen ja rekisteröityjen puolueiden lisäksi Suomen politiikassa toimii monia muitakin ryhmiä, yhdistyksiä, järjestöjä ja liikkeitä, joiden tavoitteena on poliittiseen järjestelmään vaikuttaminen niiden oman asian edistämiseksi.

Suomen lait säädetään eduskunnassa

Eduskunta on Suomen kansanedustuslaitos, jonka tärkein tehtävä on lakien säätäminen. Parlamentaarista toimeenpanovaltaa eduskunnassa edustaa valtioneuvosto, joka toimii pääministerin johdolla ja asettaa voimassa olevaa lainsäädäntöä täydentäviä asetuksia.

Valtionpäämiehenä Suomessa toimii kansan valitsema presidentti, joka johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa ja on myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti nimittää myös oikeuslaitoksessa toimivat tuomarit.

Kunnallisen itsehallinnon vastuu on Suomessa poikkeuksellisen suuri

Kaksi kolmasosaa Suomen julkisesta palvelutuotannosta on kunnallisen itsehallinnon hoidossa. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnilla on Suomessa paljon sekä valtaa että vastuuta. Kunnilla on perustuslain mukaan oikeus kerätä kunnallisveroa, jota käytetään lakisääteisten palveluiden rahoittamiseen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *