Suomalaisten vaalien perusperiaatteet

Suomessa on suhteellinen vaalitapa

Suomalaisissa vaaleissa on presidentinvaalia lukuun ottamatta käytössä suhteellinen vaalitapa. Tämä tarkoittaa sitä, että kullekin ehdokkaalle
lasketaan ehdokkaan saamien henkilökohtaisten äänien sekä tämän edustaman puolueen saamien äänien perusteella vertailuluku. Edustajat valitaan niin, että puolue tai muu ryhmittymä saa paikkoja suhteessa puolueen ehdokaslistan yhteisäänimäärään. Jos puolue saa esimerkiksi 15 prosenttia kaikista annetuista äänistä, saa se myös 15 prosenttia jaossa olevista edustajanpaikoista.

Itse valituiksi tulleet edustajat valitaan puolueen tai ryhmittymän sisältä heille kertyneen henkilökohtaisen äänimäärän mukaisesti. Jos puolue saa puolet kaikista vaaleissa annetuista äänistä ja edustajapaikkoja on tarjolla 30, kuuluu näistä paikoista puolet eli 15 kyseiselle puolueelle. Paikat saavat 15 puolueen ehdokaslistalta eniten ääniä saanutta ehdokasta. Tällaista laskutapaa kutsutaan D’Hondtin menetelmäksi.

Miksi suhteellinen vaalitapa?

Suhteellinen vaalitavan käytön määrää Suomen perustuslaki. Se on yksi vaalidemokratian keskeisistä toimintaperiaatteista yhdessä yleisen, yhtäläisen ja salaisen äänioikeuden kanssa. Suhteellisen vaalitavan ansiosta myös vähemmän tunnetut henkilöt ja uudet tekijät voivat nousta päättäjiksi, ikään kuin puolueensa ääniharavoiden vanavedessä.

Suhteellista vaalitapaa perustellaan ehkäpä yleisimmin sillä, että sitä käyttämällä politiikan harjoittaminen pysyy vakaampana: puolueiden on pakko kyetä yhteistyöhön toistensa kanssa. Suhteellista vaalitapaa käyttämällä käy äärimmäisen harvoin niin, että yksittäinen puolue saisi niin kiistatonta enemmistöä edustajistoon, että se voisi vain sanella kaikki päätökset. Suhteellinen vaalitapa mahdollistaa tällä tavoin asioista eri mieltä olevien puolueiden pääsyn mukaan päätöksentekoon niiden suhteellisen kannatuksen mukaisesti.

Muita suomalaisten vaalien keskeisiä periaatteita

Kun toimitetaan yleisiä suomalaisissa vaaleja, joihin kuuluvat kuntavaalit, eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit ja presidentinvaali), noudatetaan suhteellisen vaalitavan lisäksi aina myös muutamia muita ennalta määrättyjä periaatteita.

  • Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus: jokainen yli 18-vuotias Suomen kansalainen on oikeutettu äänestämään.
  • Välittömyys: äänestäjä äänestää suoraan sitä henkilöä, jonka tahtoo saada valituksi.
  • Salaisuus: vaalit ovat salaiset, eli vaaliviranomaiset, muut viranomaiset tai muut kansalaiset eivät saa tietää, ketä äänestäjä on äänestänyt.
  • Äänestäjän on äänestettävä itse: äänioikeutta ei ole mahdollista käyttää valtuusmiehen kautta.
  • Äänestäminen tapahtuu vaaliviranomaisen edessä: vaalien luotettavuuden ja äänestäjän oikeuksien turvaamiseksi sekä vaalisalaisuuden toteutumisen varmistamiseksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *