Lakien säätäminen Suomessa

Mitä laki oikeastaan tarkoittaa?

Laki on ytimekkääsi ilmaistuna valtion suvereenin viranomaisen antama velvoittava säädös. Suvereenilla viranomaisella tarkoitetaan tahoa, jolla on lain päättämiseen ehdoton valta ja useimmissa maissa, myös Suomessa, tällainen taho on kansanedustuslaitos. Laki koostuu kieltävistä, käskevistä tai sallivista oikeusnormeista ja pitää usein sisällään erilaisia määritelmiä.

Suomen lait jakautuvat kahteen tyyppiin: tavallisiin lakeihin ja perustuslakiin. Perustuslaissa asetetaan muun muassa perusoikeudet, valtiojärjestys ja lainsäädäntöjärjestys ja se antaa myös ohjeen siitä, minkä periaatteiden pohjalta alempia lakeja säädetään. Tavalliset lait puolestaan säätelevät Suomessa asuvien ihmisten jokapäiväistä toimintaa.

Lainsäätöprosessi on monivaiheinen

Suomessa lain säätämisen valtaa eli niin sanottua lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta. Lain säätäminen alkaa joko hallituksen esityksestä, yksittäisen kansanedustajan lakialoitteesta tai vuonna 2012 voimaan tulleen perustuslain muutoksen jälkeen vähintään 50 000 tuen ilmaisua keränneestä kansalaisaloitteesta. Suurin osa lakiehdotuksista tulee eduskunnan käsiteltäväksi hallituksen esittäminä.

Lakia aletaan käsitellä eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa, jonka päätteeksi tehdään päätös esityksen lähettämisestä valiokunnan käsiteltäväksi. Tässä vaiheessa eduskunta ei vielä päätä lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä, vaan kansanedustajien on tarkoitus esittää näkökulmia, jotka valiokunta voi huomioida mietintöä valmistellessaan. Kansanedustajilta, asiantuntijoilta, kansalaisjärjestöiltä ja erilaisilta eturyhmiltä saamansa mielipiteet huomioon ottaen valiokunta esittää joko lakiehdotuksen hyväksymistä sellaisenaan tai muutettuna, tai sitten ehdotuksen hylkäämistä.

Kun laki on käsitelty valiokunnassa, se palaa eduskuntaan niin sanottuun ensimmäiseen käsittelyyn. Laista käydään ensin yleiskeskustelu ja sen jälkeen yksityiskohtainen käsittely, jossa päätetään lain sisällöstä. Pykälistä äänestetään tarvittaessa ja lakiin on mahdollista ehdottaa muutoksia. Tämän tekee tavallisesti oppositio. Ensimmäisen käsittelyn jälkeen laki lähetetään vielä kertaalleen valiokuntaan, mikäli siihen tulee merkittäviä muutoksia. Valiokunta antaa mietintönsä muutosten tarpeellisuudesta ja laki palaa eduskuntaan jatkettuun ensimmäiseen käsittelyyn.
Toisessa käsittelyssä päätetään siitä, hyväksytäänkö vai hylätäänkö lakiehdotus, eikä sen sisältöön enää puututa. Lain hyväksymiseen tai hylkäämiseen riittää yksinkertainen äänten enemmistö, mutta se astuu voimaan vasta, kun tasavallan presidentti on vahvistanut sen allekirjoituksellaan. Mikäli presidentti jättää lain allekirjoittamatta, palautuu se takaisin eduskunnan käsiteltäväksi. Laki astuu voimaan ilman presidentin vahvistusta, jos eduskunta hyväksyy lain muuttumattomana uudelleen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *